Jahas, taas uusi viikko vierähti käyntiin. Voi jee, mitähän pas... siis kivaa sekin tuo tullessaan?? Ihmeen mielialavaihteluja ollu viime aikoina, ekaks ollaan niin onnellisia ja seuraavaksi ryvetäänkin sitten pohjamudissa... :S

...Donnih, nyt ei meinaa kirjottaminenkaan luistaa... Voi vittasarana... :D

Katoin tunti sitten Hellraiserin. Mikäpä sen sopivampaa ku kauhuleffa tähän aikaan... :D Siitä olikin aikaa kun oon sen viimeks nähny, ja nyt löysin neljäl eurol sen dvd:llä. Muistin taas että hyllyllä on kuukausia sitten ostettu dvd, Hitchcockin Linnut, jota en oo ehtiny kertaakaan kattomaan, sekä sit toi viime kirpparireissulta mukaan tarttunut Daredevil. No, jos joku yö ei uni tuu silmään niin tiedämpähän mitä vois kattella...

Tänään, anteeksi, siis eilen oli siskon syndet. Vieraita ei onneksi ollut paljon, neljä kaiken kaikkiaan. Niin ja tietty tuorein kummipoikani. Oli se vaan kasvanu! Farkut jalassa pötkötti lattialla... Eikä vierastanut juuri ollenkaan!

Ärsyttää vaan tällänen kun inhat jutut myllertää mielessä just nyt. Siis oikeesti, hei haloo pääkoppa! Mä en mitenkään pysty tekemään niille mitään kolmen aikaan aamulla!!

Heh... Niin justiinsa... Ja nyt on sitten nälkä... xD

Innostuin illalla ottamaan taas vaihteeksi kuvia. Siinä vaiheessa kuvat olivat olevinaan oikeen onnistuneita, mutta nyt ne eivät näyttäneet järin upeilta, niin että melkein puolet niistä tuli poistettua. Että näin. En vain ole valokuvauksellinen... Tai sitten olen liian itsekriittinen... :D

Olen saanut tätä jotenkin työnnettyä taka-alalle mielestä pyörimästä, mutta nyt se on täällä taas. On olemassa paperinpalanen, jossa on ylhäällä yksi puhelinnumero... Tavallaan lupasin ottaa yhteyttä, no okei, lupasinkin, jahka saan puhelimeni toimimaan. Nyt se toimii, mutta en ole ottanut yhteyttä kyseiseen henkilöön. Siitä on jo yli kuukausi aikaa kun hänet näin viimeksi, lienee jo hyvässä lykyssä unohtaneen minut kokonaan. Harmittaa vain, sillä tyyppi vaikutti oikein mukavalta, mutta pelkäänpä että olemme liian erilaisia ja liian erilaisissa elämäntilanteissa... Äh... Turhaan pilaan enempää lomaani tällä, katson mikä tilanne on syksyllä.

Pitäisi lähteä salille tai alkaa tehdä lenkkejä. Vaikka nyt onkin tullut viimeisen kahden viikon aikana pyöräiltyä aika tavalla, niin tuntuu että paino olisi noussut sellaiset miljoona kiloa... :P Täytyy ottaa itseään niskasta kiinni. Sitä paitsi, salille meno voisi olla muutenkin ihan hyvä ajatus, saisi hetkeksi siirrettyä kivun jonnekin muualle. Pieni masokisti taitaa sisälläni asustaa...

Nyt unta pollaan! Aamulla on kova yritys saada revittyä ittensä pienelle aamulenkille...

Things to do... Potkaise Nukkumattia kun seuraavan kerran treffataan...